22.10.2014

Kelvoton nuoriso?

Thirty Seconds To Mars Helsinki 2014Kaikki me kunnolliset aikuiset ihmiset tiedämme, että nuoriso on huonompaa ja heikompaa ainestakaikin tavoin, verrattuna omaan sukupolveemme.

Tämä tietoisuus on ollut varma ja vakaa jokaisen sukupolven ajan. On tainnut joku ihailemamme antiikin ajan kirjailijakin tämän tosiasian jättänyt viisautena tuleville sukupolville.

Nuoriso ei halua tehdä mitään! Nuoriso ei osaa tehdä mitään! Nuorisolla ei ole mielipiteitä! Jne....

Ennen kaikkea nuoriso on vieraantunut työstä ja sen merkityksestä.

Hämmästys ei voi olla suurempi kun antaa nuorille ihmisille tilaisuuden. Nuorilta löytyy unelmia, haaveita, osaamista, hakeutumista, määrätietoisuutta ja asennetta. On totta, että nuorten ajatusmaailma saattaa vaikuttaa erikoiselta sukupolven tai useamman kuilun ylitse, mutta pelkistettynä kyse on vain kehityksestä.

Rikkaus

Nuoret ovat oppineet elämään uudessa maailmassa verrattuna siihen missä edellinen sukupolvi kasvoi. Maailma on rikkaampi ja kuitenkin rikkaudet ovat epätasaisesti jakautuneet kuten oli jo sukupolvia sitten. Pienet muutokset tulonjaossa ei kuitenkaan muuta vallitsevaa kokonaiskuvaa.

Tasa-arvo

Maailma on myös tasa-arvoisempi ja -veroisempi kuin oli sukupolvi aikaisemmin. Verrattuna varhaisempiin aikoihin ja sääty-yhteiskuntaan olemme todellakin täysin eri maailma.

Muutos

Muutos on ollut mahdollista vain jokaisen sukupolven synnyttämän nuorison toimien kautta. Myös aiemman ja aikaisempien sukupolvien opetukset niin hyvässä kuin pahassakin ovat vaikuttaneet kulloiseenkin kehityskulkuun.

Todellisuus

Verrattuna oman sukupolveni nuoreen nykynuorisolla on laajempi tietoisuus, paremmat käytöstavat, selkeämmät tavoitteet ja suvaitsevampi asenne.

Nuoret ja työelämä

Nuorten työelämään liittyvät tavoitteet ovat hyvin "terveet" ja kannatettavat*:

  1. Työ ei saa hallita koko elämää.
  2. Palkka ei ole työssä tärkeintä.
  3. Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja.
  4. Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä.
  5. Väärät valinnat pelottavat.
  6. Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle.
  7. Kansainvälisyys on merkityksellinen vain osalle nuorista.
  8. Tyttöjä ja poikia yhtä paljon kiinnostavia aloja ovat kaupan ala, graafinen teollisuus ja elintarviketeollisuus.

Tarkastellaan tavoitteita

Työ ei saa hallita koko elämää. Olisiko käynyt niin, että nuoret ovat jo kotoa oppineet, että kun vanhempien elämää hallitsee työ, niin perhe ja oikeasti tärkeät asiat jäävät toissijaisiksi? Lapset kärsivät, avioerot jne...

Palkka ei ole työssä tärkeintä. Se mitä rahalla on saatu on varmasti tärkeää, mutta onko sillä kuitenkaan väliä, että auto on hienompi kuin naapurilla? Onko hyvä palkka menetetyn terveyden arvoinen?

Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja. Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä. Tuohon voisin sanoa, että toive on - no nuoren. Sinänsä vilpitön ja kannustettava toive, mutta kuka niitä taitoja opettaisi koulun penkillä? Varmasti ratkaisu löytyisi esim. työpaikkavierailuista. Lisäksi työelämään tutustumisjakson pitäisi olla muutakin kuin marketissa hyllyttämistä tai liikenneaseman pöytien pyyhkimistä. Kesätöistäkin voisi saada kunnon palkan eikä jakaa työpasseja, jotka ovat käytännössä palkka-ale.

Väärät valinnat pelottavat. Hyvä, että arveluttaa. Huono, että tilanne on muuttunut sellaiseksi, että nuori pakotetaan tekemään "lopullisia" valintoja, vaikka toisaalta puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Melko älyttömältähän se kuulostaa.

Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. Tähän varmasti vaikuttaa se, että nämä jotka työelämästä opettavat ovat itse siitä varsinaisesta työelämän moninaisuudesta vieraantuneita, että yrittäjyyskin on heille pelottava peikko, jota turvallinen viran tuoma asema suojaa.

Kansainvälisyys on merkityksellinen vain osalle nuorista. Hyvä kun on merkityksellinen vain osalle nuorista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei hyväksyttäisi tai osattaisi toimia kansainvälisessä ympäristössä. Asian voisi siis kääntää myös toisin päin. Yhtälailla kuin on "tervettä" lähteä meren taakse "kultaa vuolemaan" on "tervettä" asustaa ja elää kotiseudullaan.

Tyttöjä ja poikia yhtä paljon kiinnostavia aloja ovat kaupan ala, graafinen teollisuus ja elintarviketeollisuus. Mukavaa kun kiinnostaa. Eli tähän ei ole paljoakaan lisättävää.

*Lähde: Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa? (2012)

Lopuksi

Mikäli nuoriso on kelvotonta sen vuoksi, että he tosiasiallisesti vaativat hyvinvointiyhteiskunnalta mahdollisuuksia elää hyvää ja täysipainoista elämää, johon kuuluu myös oman elämisen kustantaminen työn teolla, niin ihmettelen.

Mieluummin toteaisin, että järjestelmä on kelvoton jos pyrkimyksenä ei ole auttaa nuoria löytämään työuraansa ja mahdollistamaan myös uratoiveen vaihtamista. Nuoret eivät tarvitse työpajoja, joihin on käytännössä pakko mennä. Nuoret eivät tarvitse pakko opiskelua alalla, joka heitä ei vähempää voisi kiinnostaa. Nuoret eivät tarvitse muuta kuin oikeita ansainta- ja kehitysmahdollisuuksia ilman viranomaisvalvontaa.

Omassa työssäni tulee meinaan lähes päivittäin asiakkaalta ajatus, että "mitäköhän sitä isona tekis". Siis keski-ikäiseltä asiakkaalta.

Vielä

Varmasti jokainen meistä osaa kertoa siitä kaljoittelevasta pilveä polttelevasta vanhuksia pelottelevasta nuorisosta. No onhan niitäkin. Ja on ollut ennenkin. Tästä ajatuksesta tämä tekstikin lähti...
Kuitenkin väitän, että "kunnollisia" nuoria on suhteessa enemmän kuin "kunnollisia" aikuisia.

Kuriositeettina Iltalehden pääkirjoitus vuodelta 2010

1 kommentti:

Juha "Vauhtipyörä" Ahola kirjoitti...

Hyvä ja selkeä artikkeli.

Rohkenen jakaa oheisen linkin, joka liippaa kontekstiin mukavasti.

Y-sukupolvea ei johdeta kuin 70-luvulla tehtaalla työskennelleitä.

http://vauhtipyörä.fi/blog/klo-8-16-ei-toimi-enaa/