29.6.2014

Yrittämisen vapaus

Viranomaissääntely

Oikeus harjoittaa elinkeinoa tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on vapaus harjoittaa elinkeinotoimintaa ilman viranomaissääntelyä. Oikeutta on rajoitettu jonkin verran lainsäädännöllä osaksi myös yleisesti hyväksyttävillä perusteilla, kuten lääkärinammatin harjoittaminen tms.

Käytännössä mahdolliset uudet mikroyrittäjät eli henkilöt, jotka olisivat kiinnostuneita harjoittamaan yritystoimintaansa siten, että itsensä lisäksi työllistäisivät korkeintaan muutaman henkilön, eivät uskalla, voi tai osaa aloittaa yritystoimintaansa.

Tämä on osittain ymmärrettävää, koska yrityksen käynnistämisvaiheen viranomaistoiminta on lievästi ilmaistuna kankeaa ja sekavaa.


Viranomaisapu

Nykyisin ei enää jaksa edes yllättyä, kun asioi viranomaisen kanssa, joka aidosti neuvoo ja opastaa. Tämä "pelottava ilmiö" on yleistynyt viimeisten vuosien aikana kovasti. 
Tämän kokemuksen johdosta myönnän vilpittömän halun yritystoiminnan aloittamisen kynnyksen madaltamiseen olevan olemassa niin poliittisilla päättäjillä kuin virkamiehilläkin, mutta käytännössä "halu" hallita prosesseja on monen hyvän ajatuksen toteutuksen esteenä. Eli organisaatio on tavalla tai toisella ihmistä suurempi, mikä on sinänsä väärin.

Julkiset yrityspalvelut yhdestä osoitteesta: Yritys-Suomi

Kolmas sektori

Kolmas sektori tarkoittaa yleishyödyllisiä järjestöjä, yhdistyksiä tms. Yhteistä niille on se, että ne eivät tavoittele taloudellista voittoa. Lainsäädäntö jo estää voiton tavoittelun.

Palvelutaso kolmannella sektorilla vaihtelee erinomaisen ja luokattoman välillä. Mikäli haluat tai aiot käyttää jonkun kolmannen sektorin palveluntarjoajan yrityksen käynnistämiseen liittyviä palveluita, niin selvitä tarkkaan sinua neuvovan henkilön taustat. Asiantuntijoina saattaa olla todellisia helmiä, jotka tekevät ns. pro-bono työtä jossain yhdistyksessä tai sitten voi olla sosiaalityöntekijän koulutuksella hankerahan saanut moniosaaja.

Pari esimerkkiä

Ajatellaan tilannetta, jossa yksittäinen henkilö on työtön ja haluaa perustaa yrityksen. Vaihtoehtoisia tapoja on monia.

Suhtkoht helppoa

Perustaa yritys ilmoittamalla kauppa- ja verorekisteriin yrityksen aloittamisesta. Helppoa kuin heinänteko voisi kuvitella, mutta jo pelkästään nämä yksinkertaiset ilmoitukset edellyttävät suurimmalta osalta yrittäjiksi haluavia ulkopuolisen avun hankkimista.

Osittain vaikeaa

Perusta yritys starttirahalla. No ei mitään muuta kuin paperit sisään ja odottamaan päätöstä. Alkava yrittäjä saa kiitettävän hyvää opastusta julkisena palveluna, joten pannaan homma käyntiin ja otetaan se muutama satanen kuussa pois. No ei ihan. Pitää käydä kurssi, johon menee se viisi viikkoa (vaihtelee). Kurssin jälkeen sinun tulee olla taloushallinnon, markkinoinnin, myynnin, henkilöstöhallinnon, työterveyden, työhyvinvoinnin ja vaikka minkä asiantuntija ennenkuin Te-toimiston asiantuntija myöntää starttirahaa. Tai ainakin siltä tuntuu monesta. No onhan totta, että on hyvä tietää paljosta vähän, mutta kukaan ei tosiaan voi tietää paljoa kaikesta. Viimeistään siinä kohtaa kun byrokraatti, joka ei edes etäisesti ymmärrä tulevaa toimintaa alkaa arvioimaan ja nimenomaan kyseenalaistamaan heikolla osaamisellaan alkavaa toiminta, loppuu kärsivällisyys starttirahan hakijalta. Ja sitten tietysti lisätään kohta yksi.

Miksi ei?

Täydellisessä maailmassa mikroyrityksen perustaminen menisi siten, että kuka tahansa alkaa harjoittamaan elinkeinotoimintaa. Myy tai tuottaa palveluaan tms. ja ilmoittaa verottajalle mitä on hankkinut ja tietenkin hoitaa kirjanpitonsa. Työttömyyskorvaus jatkuisi esim. kuusi tai 12 kuukautta ja kun toiminta käynnistyisi kunnolla loppuisi korvauksen maksaminenkin.

Kokeilu yrittäjyys

Nykymallissa on ehkä helpoin kokeilla yrittäjyyttä siten, että laskutuspalvelun kautta hoitaa toimintaa aluksi ja sitten käynnistää yritystoiminnan jos idea vaikuttaa kantavalta.

Esim. eEzy tai InWork.fi.

Työttömyysturvan kannalta kannattaa todella olla varovainen, koska Te-toimistot ovat osoittaneet vähintäänkin luovaa mielikuvitusta varsinkin osuuskuntien suhteen. InWorkin kanssa ei pitäisi olla sitä ongelmaa, mutta varovaisuus kannattaa, jos haluaa työttömyysetuudet turvata.

Väärinkäytökset tms.

Suomessahan pelätään asiassa kuin asiassa väärinkäytöksiä, joita ihan varmasti vakiomäärä on vaikka systeemi olisi minkälainen. Kuitenkin ehkä kannattaa tarkastella laajemmin sitä väärinkäytöstä ja niiden tekijöitä. Verkostot, pyramidit, jotkut ketjut, jotkut franchisingsopimukset, jotkut.... ovat oikeasti sellaisia joissa on ei vaan todellinen mahdollisuus, vaan jopa tarkoitus, ammatinharjoittajan työpanoksen väärinkäytökseen.

Eli varsinainen asia on oikeastaan myös kysymys. Miksi ja millä oikeudella yrittämisen vapautta rajoitetaan käytännön toimenpiteillä yhteiskunnan taholta? Väärinkäytökset, joissa työsuhteet korvataan ammatinharjoittajilla tai työntekijät käytännössä jopa pakotetaan ammatinharjoittajiksi tms. ovat myös EU -lainsäädännössä kiellettyjä, joten on sinänsä ymmärrettävää, että viranomaiset seuraavat yritysten toimintaa. Tässä suhteessa voisi jopa ajatella seurannan lisäämistäkin.

Euroopan komissio: Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

Lopuksi

Tarkoituksena on rohkaista tarkastelemaan omia mahdollisuuksia aloittaa yritystoiminta. Puolueeton näkemys on aina hyvä pyytää tai hankkia. Työttömyys tai työsuhde ei estä yrittäjyyttä, mutta lähtökohdat toiminnan aloittamiselle voivat olla erilaiset. Joka tapauksessa yritystoiminnan aloittaminen on aina henkilökohtainen ja yksilöllinen asia. 

Kun asia tulee ajankohtaiseksi, niin älä epäröi kysyä neuvoa. Ja vaikka yrittäjyys ei  olisikaan nyt ajankohtainen asia, niin onhan tietoa aina hyvä hankkia.





Ei kommentteja: