15.10.2013

TYÖTTÖMYYSKIELTO 2000-LUVULLA SYNTYNEILLE?

Työssäni pyrin melko suoraviivaiseen tapaan vaikuttamaan työttömien työelämävalmiuksien parantamiseen ja työelämään siirtymiseen.

Työnhakijasta työntekijäksi on hyvin monelle työttömälle tai työelämään siirtyvälle suuri muutos. Tämän muutoksen kohtaaminen on monelle merkittävä ongelma, mikä johtaa työttömyyden pitkittymiseen. Ongelma koskettaa eri kokemus- ja koulutustaustaisia ihmisiä. En vähättele ongelmia, joita yksilöt kohtaavat työnhaussa ja urasuunnittelussaan. Mm. Nuorisotakuu on hyvä avaus suuntaan, jossa osalle väestöstä mahdollistetaan helpompi työelämään kytkeytyminen.

JULKISTEN VAROJEN KÄYTTÄMINEN

Sen sijaan, että käyttäisimme julkisia varoja työttömyyden hoitoon, voisimme siirtyä rahoittamaan työllisyyden hoitoa. Lisäksi varallisuutta siirtyisi myös työkyvyttömien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.
Google -haulla "työttömyyden kustannukset yhteiskunnalle" löytyy aiheesta runsaasti erilaisia laskelmia ja mielipiteitä.

PERUSTUSLAKI

Perustuslakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä suojelussa tilanteessa, jossa Suomessa työttömien määrä ylitti 60 000. Tämä kohta on poistettu perustuslaista ja muutettu muotoon, jossa määritellään jokaiselle oikeus työhön ja elinkeinonvapaus.

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

On oikein, että yksittäisellä henkilöllä on oikeus valita toimettomuus työnteon sijaan. Syyt valintaan ovat henkilökohtaiset, yksilölliset ja täysin hyväksyttävät. Mutta onko oikein, että heitä pakotetaan työhön, jota he eivät halua tehdä? Mielestäni ei. On oikein, että ihminen voi vapaasti valita elämäntapansa ja kunnioitan henkilökohtaista valinnan mahdollisuutta.
Ei myöskään ole oikein tehdä valintaa, jossa elämäntavan maksajaksi joutuvat yhteiskunnan ne jäsenet, jotka käyvät työssä.

TYÖTTÖMYYSKIELTO 2000-LUVULLA SYNTYNEILLE

Tämän vuoksi uskonkin, että mikäli säädettäisiin laki, jossa määriteltäisiin yhteiskunnan takaavan työpaikan ja -tehtävän kaikille 2000-luvulla syntyneille, vähintään laskennallisella minimipalkalla, työttömyysongelmien todellinen hoito muuttuisi merkittävästi. Laskennallisen minimipalkan tason voi tarkistaa KELAn Työssäoloehto ohjeistuksesta.
Vertaan ajatustani siihen, että nyt keskustellaan 2000-luvulla syntyneiden tupakan ostokiellosta. Uusi Suomi 11.10.2013 käsittelee asiaa jälleen kerran. Varmasti joku näkee suuriakin hyötyjä tupakan ostokiellosta, mutta uskallan väittää yhteiskunnan voivan paremmin tupakoivien työssäkäyvien, kuin savuttomien työttömien voimalla.

Esittämääni kieltoon liittyy useita erilaisia muuttujia, joita en edes uskalla lähteä tässä arvioimaan, mutta minua viisaammat voivat varmasti perustella esitykseni haittoja tai hyötyjä perustellusti.

Toisaalta on sekin mahdollisuus olemassa, että työttömyyttä ei haluttaisikaan poistaa. Aiheesta kirjoitti HS-kolumnissa Tommi Uschanov 6.10.2013.



Ei kommentteja: