29.9.2013

TYÖLLISTYMISEN TUKEMISEN UUSI MALLI

TAVOITTEENA UUSI TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTAMALLI

Työskentelen uudelleensijoitus asiantuntijan tehtävieni ohella Etelä-Savossa toimivassa Ohjauskeskus-hankkeessa hankevastaavana. Hankkeen keskeinen tavoite on löytää uusia toimintamalleja tukemaan työllistymistä ja siirtämään palkkatukien käyttöä avoimille työmarkkinoille pois kolmannen sektorin työpaikoista.

ELY-keskus hankkeen rahoittajana odottaa tuloksina uusia tapoja toimia työllistymisen edistämiseksi.

INNOVOIVAA TYÖLLISTYMISEN TUKEMISTA

Uusi ajattelu alkoi siitä, että minut, ilman sote -taustaa, valittiin tehtävään alalle, jossa työntekijät yleensä omaavat sote-alan taustan tai vähintään kokemusta julkisen alan tehtävistä.
Julkisella alalla olen työskennellyt kaksi viikkoa. Nuorena olin siivoamassa silloisessa HYKS:ssa, joten tämä kokemus reilun kahdenkymmenen vuoden takaa ei varmaan ollut syy valintaani.

TE-toimistot uudistivat toimintaansa vuoden alusta alkaen. TE-toimiston suuri innovaatio on siinä, että asiakas ohjataan Internetissä toimiviin verkkopalveluihin. Työvoima-asiantuntijoiden tehtävät keskitetään ja tehtävät hoidetaan tehostetusti luomalla palvelupisteitä kasvukeskuksien ulkopuolelle. Kustannussäästöt ovat varmaankin merkittävät ja varmaan odotetaan myös työllistymisen nopeutuvan. TE-toimistojen ruuhkautumista helpottamaan päätettiin palkata 200 ihmistä ainakin määräaikaiseen työsuhteeseen elokuussa 2013. Eli näiltä osin työllistyminen on parantunut merkittävästi. Yle 22 8 2013.

Toisin sanoen julkista työllisyyden hoitoa on tehostettu merkittävästi, jotta voidaan hankkia aidosti tehokkaita palveluita yksityisiltä palveluiden tuottajilta.

TARJONTA ON LAAJA

Yksityisten palveluiden tarjoajien mukaan ottaminen tuottamaan työllistymistä edistyviä toimenpiteitä on luonut laajan kirjon eri toimijoita ja malleja. Työttömiä koulutetaan laatimaan CV:ä, työuran alussa oleville tarjotaan laajoja uravalmennus -kursseja, on henkilökohtaista yksilövalmennusta ja erilaista testausta jne.

Laaja palvelu -tarjonta mahdollistaa käytännössä jokaiselle työnhakijalle sopivan palvelun niin sisällöllisesti kuin kustannuksiltaankin.

TYÖTTÖMYYSONGELMA

On aidosti hyvä asia, että työttömyyteen kiinnitetään huomiota ja työttömyyttä tarkastellaan eri lähtökohdista. Työttömyyttä sinällään eivät kaikki pidä ongelmana. Esim. eräs TE-toimiston alueellinen johtaja sanoi, että työttömyys ei ole ongelma, mikä on mielestäni ensimmäinen virhe. Työttömyys on aina ongelma työttömälle itselleen ja hänen lähipiirilleen ja yhteisöille, joissa työtön vaikuttaa. Työttömyyden tuottamat ongelmat alkavat kerääntyä lähes huomaamatta siitä hetkestä alkaen, jolloin työttömyysuhka alkaa.

Työttömyysuhan alkaessa on järkevää hakeutua palveluihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Mikäli työttömyys alkaa, tulee hakeutua lähes mihin tahansa työhön tai sopivaan koulutukseen, jotta työttömyysjakso jäisi mahdollisimman lyhyeksi. (Enkä tarkoita sitä, että korkeasti koulutetun tulisi mennä heti matalanosaamisen tehtävään sieltä helpoimmasta päästä).

Eri osaamis- ja kokemustaustoilla tulee olla mahdollisuus tarkastella omaan osaamiseen liittyviä käytännön soveltamisvaihtoehtoja. Mobiilimaailmassa tämä on helppoa: ladataan vai uusi applikaatio puhelimeen. Esimerkiksi kieltenopettaja voisi harkita matkaoppaan tehtäviä jne.

Kun työttömyysuhan alla oleva henkilö ohjataan ajoissa palveluun, jossa annetaan mahdollisuus oivaltaa oman olemassa olevan osaamisen soveltamistapoja, työttömyysajan lyhentyminen todennäköisesti toteutuu.

ONGELMAN RATKAISU

Koska tehtäväni on olla innovatiivinen, niin tuonkin nyt esille oman ajatukseni työttömyyden hoidosta:

1. Asenne - Työttömyyttä on vihattava ei työttömiä.
Asenne kasvatus alkaa lapsena. Vanhempien lisäksi merkittävä rooli asenteen muodostumiseen on koulujärjestelmällämme.
Mielestäni työn merkitystä ei saa nostaa liian korkealle, mutta on korostettava, että yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta työnteolla on tärkeä tehtävä: tuoda leipää perheeseen.

Työttömyyden periytyminen on pitkään tunnistettu. Vuonna 2002 Ilkka Virmasalo väitteli Jyväskylän yliopistossa aiheesta. Väitös: Perhe voi olla ongelma työllistymiselle.

Työnteon arvostus oikeassa suhteessa ruokkii myös terveellä tavalla henkilökohtaista kunnianhimoa.

2. Tukiverkosto - Vaikeassa elämäntilanteessa kaikki ovat heikkoja
Tarjotaan matalan kynnyksen apua työllistymiseen. Työllistymisen tukitoimet tulisivat lähtökohtaisesti liittyä eniten työpaikan löytämiseen. Muu ammattiapu (esim. terveydenhuolto, sosiaalitoimi) on myös tärkeätä, mutta ensisijaisena auttamisena tulee olla avustaminen työpaikan löytämisessä.

Tämä auttaa oikealla tavalla toteutettuna työnhakijan oikean jatkopolun pariin. Osa työnhakijoista on esim. työkyvyttömiä, mutta siitä huolimatta työnhakijana.

3. Taloudellinen tuki - elämisen mahdollistaminen
Taloudellinen tuki tulee olla oikein kohdistettua ja riittävä. Tällä hetkellä työttöminä on merkittävä määrä henkilöitä, jotka ovat tervetulleita avoimille työmarkkinoille, mutta siitä huolimatta palkkatukia ohjautuu runsaasti erilaisille työpajoille tms. kolmannen sektorin työnantajille, joilla ei ole mahdollisuutta työllistää henkilöitä ilman palkkatukea. Tämä toimintatapa on oikeutettu vain silloin kun kolmannen sektorin työntantaja on aidosti tukemassa avoimilta työmarkkinoilta löydettävää työpaikkaa.

Työttömälle tarjottavat tuet tulee selkeästi erottaa toisistaan:

toimeentulotuki
Tuen tarkoituksena viimesijainen toimeentuloturva. Nykyisin laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuki, joka sinänsä on mielestäni ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Toimeentulotukea maksetaan kuntien sosiaalitoimen kautta ja siitä päätetään kunnissa.

työmarkkinatuki
Tuen tarkoituksena on tukea työttömän työelämään sijoittumista. Tuen ei kuuluisi vaikuttaa toimeentulotuen suuruuteen, mutta käytännössä tuki pienentää toimeentulotukea.

Tämä ajattelutavan muutos mahdollistaisi riittävän elannon työttömyyden kestäessä pitkään. Osaltaan ajattelutavan muutos myös synnyttäisi motivaatiota työn etsimiseen tukien etsimisen sijasta.

4. Työn vastaanotto ja löytäminen
Oikein tuotettu työnlöytämisprosessi helpottaa työntekijää ja -antajaa kohtaamaan toisensa. Nykyisin osapuolet kokevat, että julkinen palveluntuottaja, TE-toimisto, ei tue riittävästi kumpaakaan osapuolta.
TE-toimiston yhä niukkenevien voimavarojen ei voida olettaa tuottavan riittävästi laadukkaita palveluita työmarkkinoiden osapuolille, jotta toiminta auttaisi osapuolia löytämään toisiaan.

Yhteistyö ja vuoropuhelu työnantajien ja työllistymistä edistävien tahojen kanssa on keskeisessä asemassa tässä tehtävässä. Vuoropuhelua ei voida harjoittaa pelkästään sähköisesti tai etänä tms. Vuoropuhelu edellyttää vuorovaikutustaitoista henkilöä työskentelemään molempien osapuolten kanssa.

5. Yhteenveto - eli TYÖLLISTYMISEN UUSI MALLI
Palautetaan keskustelu ja toimenpiteet tasolle, mikä lisää kiinnostusta työntekoon:
1. Leipä (eläminen yleensäkin)
2. Ammatillinen arvostus
3. Työyhteisö

En tarkoita unelmien sivuuttamista - päinvastoin. Monesti on todistettu unelmien (jopa mahdottomat) toteutuvan niillä ihmisillä varmimmin, jotka ymmärtävät elämän todellisuutta.

Taiteilija, joka viettää "taiteilijaelämää" 24/7 toki tuntee montakin merkittävää taiteilijaa, mutta harvoin itse nousee sellaiseksi.

Ongelmalla on eri puolia, kuten aiemmin viittasin. Yhteiskunnallisena ilmiönä eriarvoistuminen lisääntyy, itsemääräämisoikeus kaventuu, köyhyys lisääntyy, kotimarkkinat eivät toimi jne. Näitä asioita minua viisaammat tutkivat ja kommentoivat sekä tarjoavat vaihtoehtoisia toimintatapoja seurausten hoitamiseen melko laajasti.

Tarkemmin kun ajattelen kirjoitustani tulin siihen tulokseen, että en minä ole keksinyt mitään, mitä ei olisi tiedetty jo nuoruudessani. Joskus 80 -luvulla asioidessani työvoimatoimistossa, niin nehän "pakottivat" minut hakeutumaan töihin. Työhaastatteluissakin piti yrittää olla viisaan ja ahkeran oloisena sekä työn saatua piti vielä lunastaa lupauksetkin - ainakin riittävällä tasolla. Että se niistä innovaatioista.

AJATTELUA: OMAA JA TOISTEN

Kuluneella viikolla olin kaksipäiväisessä tapahtumassa Jyväskylässä, jossa sain ilon ja etuoikeuden kuunnella erityisen hyviä puhujia. Nordic Business Forum 2013 -tapahtumassa  olivat "lauteilla" mm. Malcolm Gladwell, Jimmy Wales, Tom Peters, Alf Rehn, Lynda Gratton, Vijay Govindarajan, Petri Parviainen ja Suzy Welch.

Edellämainitut puhujat olivat loistavia sisällöllisesti ja esiintyminenkin oli kohdallaan kaikin puolin. Kaksi päiväisen istumisen parasta antia oli mielestäni oivallus siitä, että viisaus lisääntyy kun ollaan avoimin mielin ja halukkaita kuuntelemaan mitä toisella on sanottavaa. Väitän meinaan, että kaikki nuo ovat olleet niitä, jotka ovat kuunnelleet, kuunnelleet ja kuuntelevat yhä, jotta kypsyvät puhumaan jotain mitä muut kuuntelevat - ja vielä siitä maksavat.

Linkkejä:
http://gladwell.com
http://www.nbforum.fi/nbf2013/speakers/
http://www.ely-keskus.fi/
http://www.tem.fi/
http://www.stara.fi/2013/07/28/jared-letosta-oli-tulla-huumediileri/
http://tv2.yle.fi/juttuarkisto/paivittaiset-ohjelmanostot/olli-lindholm-mies-yosta
http://www.somehunters.com
http://allaboutstevejobs.com/



Ei kommentteja: