8.6.2013

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN KUNNIOITTAMINEN

Jonkin verran on tullut asiakkailta ja kollegoilta palautetta, että on syntynyt vaikutelma siitä, että asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei kunnioitettaisi asianmukaisella tavalla yhteiskunnan eri portailla.

TYÖTÖN BYROKRATIAN RATTAISSA

Työtön henkilö on usein tilanteessa, että itsemääräämisoikeus ei toteudu ja sitä rajoitetaan käytännössä erilaisin rangaistuksenkaltaisin keinoin, vaikuttamalla työttömän toimeentuloon.
Usein alalla toimivat Te-toimistojen henkilökunta, työvalmentajat, sosiaaliohjaajat jne. käytännössä saattavat unohtaa tai noudattaa tahtomattaankin erikoisia tulkintoja asiakkaiden itsemääräämisoikeuksista.
Asiakkaan oikaisuvaatimukset saattavat olla käsittelyssä jopa vuosien ajan ja välitöntä vahinkoa ei kukaan tai mikään välttämättä pysty korvaamaan, mikä on asiakkaalle aiheutunut väärästä viranomaistulkinnasta.

Hyvänä esimerkkinä pidän TYP -toimintaa, josta KHO antoi ratkaisunsa asiakkaan eduksi noin neljän vuoden kuluttua siitä kuin tilanne oli syntynyt. Mielestäni asianosaiset viranomaiset tulisi jollakin tavalla asettaa korvausvastuuseen käytännönasioiden vaikeuttamisen vuoksi.

Korkein hallinto-oikeus: KHO 2013:103


KUNTIEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

Kuntauudistuskeskustelu on hyvin korkean tason kuntien itsemääräämisoikeuteen vaikuttamista tai ehkä pikemminkin puuttumishalun ilmaisua. Käytännön tasollahan tästä on hyvin erikoisia esimerkkejä jo nyt. Esim. mieleeni muistuu Sipoon vauraan osaan pakkoliittäminen osaksi Helsingin kaupunkia.

Wikipedia: Lounais-Sipoon liittäminen Helsinkiin

KANSALAISMIELIPIDE JA KANSALAISALOITE

Myös joissakin keskeisissä yhteiskunnallisissa asioissa kuntauudistuksen lisäksi on syntynyt vaikutelma kansalaismielipiteen aliarvioimisesta ja vähättelemisestä. Mm. kansalaisaloite alkoi ensimmäisen aloitteen jälkeen muuttua poliittisille päättäjille ja virkamiehille rasittavaksi, vastenmieliseksi, demokratian vastaiseksi (!?) jne.

Kansalaisaloite

HS uutinen 12 3 2013

KANSALAISYHTEISKUNNASSA KAIKKIA KUUNNELLAAN

Toimivassa kansalaisyhteiskunnassa kaikki saavat äänensä kuulluksi ja asioista voidaan keskustella. Se ei käsittääkseni kuitenkaan tarkoita - eikä edes voi tarkoittaa - sitä, että ihmistenperus- ja ihmisoikeuksia voitaisiin rajoittaa millään lailla. 
Toimiva, rauhantilassa elävä yhteiskunta pyrkii ohjautumaan toimijoidensa kautta yhteisen hyvän mahdollisimman hyvään ja reiluun jakoon. Tämä jakaminen on myös henkistä, aineellisen pääoman lisäksi.

YHTEISKUNTARAUHA HORJUMASSA

Ympäri Eurooppa olemme saaneet lukea uutisista lähes katkeamatta suurista mielenosoituksista, mellakoista, poliisien voimankäytöstä, armeijan roolista sisäpolitiikassa jne. Kaikelle tälle on yhteinen nimittäjä löytynyt tunnustetusti siitä, että valtioiden ja kansalaisten itsemääräämisoikeutta on kavennettu tavalla, jota kansalaiset eivät ole voineet tai haluneet hyväksyä.

LOPUKSI

Yksittäisen henkilön taistelusta vääränlaista yhteiskunnallista toimintaa kohtaan olen sujuvasti linkittänyt kuntaliitosten ja eduskuntatyön kautta miljoonien ihmisten kaduilla mellakointiin. Saattaa olla, että kaikki eivät näe asioita samalla lailla syy-yhteyksineen kuin minä näen, mutta en ole siitä pahoillani.
Mielipiteitä ja näkemyksiähän maailmaan mahtuu ja sen vuoksi on hyvä, että yhteisiä nimittäjiä löytyy.

Muistinvirkistykseksi: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063


Ei kommentteja: