15.2.2012

OSAAMINEN KUNNIAAN

OSAAMISEN MARKKINAT
Suomeen on muodostunut markkinat, joilla täydennetään, parannetaan, tunnistetaan ja tunnustetaan osaamista.
Ajatuksena se on hyvä, että ihmiset voivat halutessaan vahvistaa ammattitaitoaan, vaihtaa ammattia tai jopa omaksi huvikseen opiskella uusia asioita.
Toisaalta vaikuttaa vahvasti siltä, että markkinat pyrkivät tavalla tai toisella suoraan tai välillisesti rahastamaan osaamisen eri osa-alueista.
Markkinat koostuvat yksityisistä toimijoista ja julkisista toimijoista, jotka kilpailevat yksityisten ja erityisesti toistensa kanssa asiakkaista, eli ihmisistä, jotka tarvitsevat, haluavat tai ovat pakotettuja hankkimaan lisäkoulutusta.

MARKKINOINTI JA TODELLISUUS
Opiskelupaikkojen markkinointi on saavuttanut paljon kontakteja. Ilmaiseksi tämä ei suinkaan ole tapahtunut, vaan markkinointiin laitetaan jopa enemmän rahaa kuin varsinaiseen opetukseen.
Lisäksi markkinoinnin ongelmaksi on muodostunut se, että mielikuvat eivät vastaakaan opiskelijoiden mielestä todellisuutta (Uusi Suomi 11 4 2011).
Toisin sanoen opiskelupaikkojen myynnistä on tullut niin tärkeää, että varsinainen asia on joissakin tapauksissa jäänyt taka-alalle.

OPISKELUN SYY
Luonnollinen syy ihmisellä on opiskella ammattia varten. Lisäksi uteliaisuus, tiedonhalu jne vaikuttavat opiskeluinnokkuuteen.
Mielestäni on syytä esittää kuitenkin kysymys, että onko jo menty liian pitkälle siinä, että hyviä, kunniallisia ammatteja, joissa osaaminen perustuu tekemiseen, tulee opiskella kolme, jopa neljäkin vuotta. Myös jo alalla toimivien ihmisten opiskelu ammattiin, jonka he osaavat jo on mielestäni kyseenalaista.

OSAAMISEN HYÖDYNTÄJÄ
Osaamista tulisi hyödyntää siten, että osaaja saa ammatin ja työpaikan lisäksi aidon mahdollisuuden elää elämäänsä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että monen osaajan osaamista hyödyntää ensisijaisesti järjestävä taho ja työnantaja, joka saa ammattitaitoisen tai lähes ammattitaitoista henkilökuntaa työharjoitteluun.


OPISKELUAJAN LYHENTÄMINEN
On puhuttu yliopisto-opiskelijoiden opiskeluajan lyhentämisestä melko paljon viime vuosina. Itse en kuitenkaan pidä korkeakoulutukseen käytettyä aikaa turhana, sillä usein opiskelu ja työ kulkevat rinnakkain. Koen enemmänkin outona sen, että aikuisopiskelijoita pakotetaan lyhyille kursseille suorittamaan jotakin korttia, joka osoittaa ammattitaidon työssä, johon on olemassa ammattitaito tai sitä, että aikuinen opiskelee (esim.) siivoojasta (esim.) lähihoitajaksi huomattavan pitkän aikaa suhteessa siihen mitä oppiminen edellyttäisi.
Tai mikä myös on melkoisen outoa, että henkilö on oppisopimussuhteessa työtehtävissä, jonka osaa parhaimmillaan useamman vuoden.
Tässäkin on syytä esittää kysymys, että onko mahdollista lyhentää tai jopa poistaa tarpeetonta opiskelua?
Opiskeluaikaa lyhentämällä esim. vuodella on henkilö työmarkkinoilla vuoden pidempään ilman eläkeiän pidentämistä.


MUUTOKSEN MAHDOLLISUUS
Opiskelun tulisi olla opiskelijalle mahdollisuus myönteiseen muutokseen. Näinhän se useimmiten onkin. Kuitenkin on taas niitä tahoja, jotka ovat kääntäneet muutoksen mahdollisuudeksi palvella liike- ja koulutuselämää. Näistä asioista tulisi aidosti keskustella ja harkita mahdollisuuksia lyhentää koulutusaikaa, muuttamalla työharjoittelua työpaikoiksi ja rajoittaa markkinointia oppilaitoksilta.

OPISKELU ON TÄRKEÄÄ
Opiskelu on kaikista järjestelmän puutteista huolimatta tärkeää ja suositeltavaa. Nuorille, että saa itsenäisen elämän alkuun ja aikuisille, että saa elämään halutun muutoksen.
Koko elämä on oppimista ja silloin kun oppiminen on luontevaa, mukavaa ja antoisaa se on myös hyödyllistä opiskelijalle ja yhteiskunnalle.


Ei kommentteja: